Leipäjonosta köyhäinrekisteriin
Syrjäytynyt rahaton ja mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön jännittää koko yön aamun leipäjonoon menemistä. Mutta rohkaistuu sitten viimeisillä voimillaan pukemaan viikko sitten pestyt vaatteet päälleen, koska on syönyt viimeksi toissapäivänä, pelkkää pastaa. Lääkkeet veivät viimeiset rippeet toimeentulotuesta, koska Kela käytti tarveharkintaa ja korvasi vain osan.
Jonossa kukaan ei nosta katsettaan, kaikki odottavat pääsevänsä jonon kärkeen ja pääsevänsä livahtamaan ruokakassin kanssa takaisin varjoihin ja kohti kotia – keräämään energiaa seuraaviin haasteisiin.
Edellä kirjoitettu on oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta joillekin leipäjonon asiakkaille varmasti totta ainakin osittain. Työryhmissä ja neuvottelupöydissä on kiva suunnitella prosesseja, tehokkaita prosesseja vähäosisten liittämiseksi osaksi prosesseja ja rekistereitä. Mutta onko köyhyyskorttia suunniteltaessa kuultu yhtään leipäjonossa henkensä pitimiksi vierailevaa ihmistä – nälkäistä ihmistä?
Kun on hyväosainen, eikä omaa mitään tarttumapintaa ihmisiin, joille näitä tehokkaita prosesseja suunnitellaan, tuhlataan resursseja. Montako kassillista ruokaa olisi saatu köyhäinkortin suunnitteluun käytetyillä rahoilla? Kenties joku tietojärjestelmätoimittaja rakentaa vielä verkkoon kytketyn rekisterin köyhyyskortin omistajista. Toivottavasti tietoturva on huippuluokkaa.
Ja kaiken huipuksi – perusteluna käytetään sitä, etteivät väärät ihmiset saa apua. Kyse on siis taas kerran rahasta. Raha on suurempi peruste kuin yksityisyys. Jos jonoon eksyy vaikka kaksikin ihmistä joilla olisi varaa omaan lenkkimakkaraan, niin mikä on tämän luokitteluun sijoitetun pääoman tuottoaste – kysyn vaan?
Mitä seuraavaksi? Tehdäänkö köyhäinkortin omistajille bonusohjelma? Ehkä köyhäin terveydenhoito voisi tapahtua terveysaseman pihalle tuotavissa konteissa? Luokitukseltaan paremmat ihmiset voisivat toki nauttia naapurissa olevan platinatason palveluita tarjoavan supersoteterveysaseman palveluista. Platinakortilla tietenkin.
Uutinen köyhien luokittelusta: https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/
Okai. Mielenkiintoista nähdä mikä on osallistujamäärä noissa yhteisruokailuissa, joiden järjestäminen varmasti jotain myös maksaa. Tiedän, että jonoissa käy sellaisia ihmisiä jotka eivät todellakaan osallistu mihinkään yhteisruokailuihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, voisihan myös käyttää keltaista tähteä takissa, jotta turhalta byrokratialta säästyttäisiin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Keltaisella tähdellä olevan takin voi jättää pukematta, ei käy. Siksi paljon varmenpi tapa on tatuoida ”köyhäinrekisteriin” kuuluville isolla otsaan ”ELÄTTI”.
Idea on tarkoitettu virkamiehille vapaasti hyödynnettäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tatska sopisi myös monelle virkamiehelle ja politikolle.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä oli tehty pitkä juttu ja sitä oli ihan kiinnostavaa lukea.
Eikö henkilöiden rekisteröinti ole kiellettyä?
Kun jokin taho haluaa järjestää yhteisruokailua ja suunnitella jakelusysteemit uusiksi, niin samalla tuhotaan vuosien hyvät työt vain oman edun vuoksi ja siinä samassa halutaan rekisteröidä ihmisiä.
Tämä on vain yksi byrokratian ratas lisää byrokratiakoneistoon ja samalla monet välikädet pääsevät hyötymään jollain tavalla uudesta systeemistä niin, että loppujen lopuksi se maksaa enemmän kuin oli alkuperäinen tarkoitus.
Ilmoita asiaton viesti
”Eikö henkilöiden rekisteröinti ole kiellettyä?”
Ei ole. Päinvastoin, ja siksi on säädetty henkilörekisterilaki:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199905…
”Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.”
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Finlexin linkki vie henkilötietolakiin, eli sama laki?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa byrokratiaa vastaan taistellaan tyypillisesti lisäämällä byrokratiaa. Helsingin kaupungin uudessa nerokkaassa suunnitelmassa ruoka-avun saajat halutaan haastatella, jotta heidän elämäntilanteensa voitaisiin kartoittaa. Pitää katsokaas olla varma siitä, että kolme tuntia leipää talvipakkasessa jonottanut henkilö on oikeasti leivän tarpeessa. Tämän ”tarpeen” täyttyessä heidät sitten laitetaan köyhäinrekisteriin ja annetaan asiakaskortti.
Enää tästä puuttuisi se, että saatu ruoka-apu katsottaisiin tuloksi, ja se heikentäisi ruoka-apua hakevan sosiaaliturvaa. En muuten ihmettelisi lainkaan, vaikka tässä kävisi vielä niin. Hoitaakohan ruoka-apua tarvitsevien haastattelut kansaneläkelaitos työvoimatoimisto, sosiaalitoimisto vai joku yksityinen konsulttifirma? Yksikään julkisista instansseista ei ole erityisen tunnettu tehokkuudestaan, joten minkä vuoksi niitä pitäisi ruuhkauttaa entisestään?
Ilmoita asiaton viesti
@6. Sitähän minä kerroinkin kommentissani @5. Aina joku haluaa hyötyä uudesta systeemistä ja ei välitetä mistään muusta kuin rahasta.
Ilmoita asiaton viesti
On mahdollista, jopa todennäköistä, että leipäjonossa käy ihmisiä jotka ovat saaneet jos esimerkiksi toimeentulotukea. Tällöin kyse voi olla siitä että henkilö on esimerkiksi ryypännyt rahansa. Eikö se nyt jo osoita pikemminkin välittämistä että käydään henkilön tilanne läpi ja katsotaan mikä menee vikaan? Millaista apua se on jos juopon kurkusta kaadetaan vain lisää viinaa alas?
Aika ihmisvihamielinen blogi. Tai sitten vain ajattelematon.
Ilmoita asiaton viesti